Avainsanat

, , ,

Pidän itseäni ihmisenä, joka ei helposti pahoita mieltään. Ja päätin, en tee niin nytkään.
Tämän päivän aamulehdessä ravintolakonkarit pohdiskelivat ravinta-alan menneisyyttä ja nykytilaa.
Silmiin pisti osuus, joka on otsikoitu ”Onko kaikilla keliakia?”. Siinä kerrotaan, kuinka ”gluteenittomuus alkaa olla ravintolapiireissä yleinen vitsi”. Toki lausetta pehmennetään sillä toteamuksella, että he tietävät keliakian olevan sairaonkokaikillakeliakiaus.

Miksi tämä sitten aiheutti hiukan tuntemuksia? Ensimmäinen tunne oli häpeä ja muisto kaikista kerroista kun olen ravintolassa tiedustellut ruuan gluteenittomuutta. Joskus olen maininnut olevani keliaakikko, mutta en aina. Ehkä mainitsen jatkossa aina, koska en minä halua olla minulle tuntemattomien ihmisten silmissä ”yleinen vitsi”.

Haluan puolustaa myös niitä, joilla ei ole keliakiaa, mutta syövät gluteenittomasti. Tiedän muutaman, jotka näin tekevät ja he eivät ole ”trendiruokailijoita”, vaan heillä on muut syyt ja heillä itsellään on parempi olla esim. ilman jatkuvia vessassa ramppaamisia. Ja mitä sitten, vaikka joku olisi trendiruokailija? Toki itseäni huolettaa, että silloin ruuan turvallisuuteen ei enää kiinnitetä huomiota ja meille joilla on sairaus saattaisimme kärsiä siitä.

Ravintoloilla on täysi oikeus tarjota sellaista ruokaa, mitä he haluavat. Minä en mieltänä pahoita, jos jossain on vain salaatti gluteeniton. Ei maailman tarvitse minun napani ympärillä pyöriä. Minä voin mennä toiseen paikkaan.

Mutta jos ruokavaliot ovat vitsi ja selkeästi aiheuttavat harmia, pitäisi pohtia ihan reilusti, että mitä asialle pitäisi tehdä? En minä asiakkaana halua olla naurun kohde.

Entä jos ravintolat, jotka kokevat asian hankalaksi, lakkaisivat tarjoamasta gluteenitonta, vegaanista, kasvista jne? Ehkä joku voisi löytää markkinaraon perustaa ravintola, jossa kaikki on gluteenitonta, laktoositonta ja siellä olisi perehdytty vaikka maitoallergian haasteisiin ja heidän ydin olisi tarjota turvallista ruokaa niille, jotka syystä tai toisesta eivät halua tai voi syödä ”yleisen käytännön mukaan”?

Mutta joo, pitka kirjoitus, ja en vieläkään pahoittanut mieltänäni, ja toki ei kenenkään muunkaan kannata 😉

Hyvää viikonloppua!

Mainokset